Opetushallituksen määräys 93/011/2014
L 630/1998, 13a§ ja voimaantulosäännöksen 3 mom (muutettu L787/2014, 246/2015, 30§)
Opiskelijalla on oikeus saada tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita vastaava aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetuksi ja tunnustetuksi.
Opiskelijan tulee hakea aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista koulutuksen järjestäjältä. Koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille osaamisen tunnustamiseen liittyvistä menettelytavoista.
Opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetaan vertaamalla osaamista Opetushallituksen määräämien perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin. Tämän pohjalta arvioitu ja hyväksytty tai aiemmin arvioitu osaaminen voidaan tunnustaa osaksi perustutkintoa. Osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa noudatetaan säännöksiä osaamisen arvioinnista, arvioinnista päättämisestä ja arvioinnin oikaisemisesta.
Osaamisen tunnustamisella opiskelija voi saada suoritetuksi tutkinnon osia kokonaan tai osittain sen mukaan, miten paljon tutkinnon ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden mukaista osaamista opiskelijalla on. Ammatillisissa perustutkinnoissa osaamisen laajuus on määritelty osaamispisteinä.
Opiskelijalle voidaan tunnustaa osaamista:
- Ammatillisiin tutkinnon osiin (pakolliset ja valinnaiset), jos osaaminen vastaa suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksia.
- Ammatillisiin valinnaisiin tutkinnon osiin (Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, 10 – 15 osp)
- Yhteisiin tutkinnon osiin 32 osp, jos osaaminen vastaa osaamistavoitteita
- Vapaasti valittaviin tutkinnon osiin 10 osp
- Ammatillisista tutkinnon osista osoitettu: vapaasti valittaviin 15 osp
Aikaisemmin suoritetun ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistuksen perusteella tunnustetaan osaamista suoritetuista ammattitaitoa täydentävistä pakollisista tutkinnon osista (yhteisten opintojen opintokokonaisuuksista) niitä vastaaviin yhteisiin tutkinnon osiin.
Vaadittavan osaamisen laajuudesta, 35 osaamispistettä, kertyy osaamista osaamisen tunnustamisen kautta 32 osaamispisteen laajuisesti.
Osaamista tunnustettaessa on varmistettava, että kaikkien neljän yhteisen tutkinnon osan osaamistavoitteet saavutetaan ja osaamispisteiden laajuudet täyttyvät.
Osaamispisteitä voi kertyä myös niihin yhteisten tutkinnon osien pakollisiin osa-alueisiin, joita vastaavia tutkinnon osia ei ole ollut pakollisena tai ei ole ollut lainkaan aiemmissa
ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteissa (Tieto- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen 1 osp, Työelämätaidot 1 osp, Yrittäjyys ja yritystoiminta 1 osp) sen mukaan, mitä valinnaisia tutkinnon osia opiskelija on suorittanut.
Osaamista voidaan lisäksi tunnustaa vapaasti valittaviin tutkinnon osiin enintään 10 osaamispisteen laajuisesti ja ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyviin valinnaisiin tutkinnon osiin 15 osaamispisteen laajuisesti.
Jos ammatillista perustutkintoa ei ole kokonaan suoritettu, on osaamisen tunnustaminen tehtävä opiskelijakohtaisesti aikaisemmin suoritettujen tutkinnon osien tai opintokokonaisuuksien tavoitteiden ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteiden vastaavuuden perusteella.
Valmentavan koulutuksen opinnot suorittaneiden tunnustaminen vain silloin kun suoritus vastaa sisällöllisesti tutkinnon perusteiden osaamistavoitteita tai ammattitaitovaatimuksia.
Jos opiskelijan osaamistavoitteita on mukautettu niin, että hänet on aikaisemmin vapautettu pakollisista osaamistavoitteista (L 630/1998, muutos 246/2015, 20 §, A 811/1998, muutos 329/2015, 8 §) tai hänen kohdallaan on sovellettu erityisiä opiskelujärjestelyjä (muutos 246/2015, 21 §), hänen osalta voidaan poiketa perustutkinnon ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista ja osaamisen arvioinnista. Tällöin opiskelijan tulee kuitenkin sisällyttää osaamista muilta kyseisen tutkinnon osan osa-alueilta siten, että kyseisen tutkinnon osan osaaminen ja osaamispisteiden mukainen laajuus täyttyy.
Lukion päättötodistuksen perusteella tunnustetaan osaamista suoritetuista lukion oppiaineiden oppimääristä niitä vastaaviin ammatillisen perustutkinnon yhteisiin tutkinnon osiin.
Vaadittavan osaamisen laajuudesta, 35 osaamispistettä, kertyy lukion oppiaineiden pakollisten oppimäärien perusteella osaamisen tunnustamisen kautta 32 osaamispisteen laajuisesti.
Opiskelijalle voidaan tunnustaa osaamista
- Ammatillisiin tutkinnon osiin, jotka keskeisiltä osilta vastaavat suoritetun tutkinnon ammattitaitovaatimuksia
- Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyviin valinnaisiin tutkinnon osiin (Tutkinnon osa ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta) 15 osp laajuisesti
- Vapaasti valittaviin tutkinnon osiin
Opiskelijalle voidaan tunnustaa osaamista
- ammatillisiin tutkinnon osiin, jotka keskeisiltä osilta vastaavat suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksia
- ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyviin valinnaisiin tutkinnon osiin (Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista, 15 osp)
- yhteisiin tutkinnon osiin, jos osaaminen vastaa osaamistavoitteita
- vapaasti valittaviin tutkinnon osiin
Tutkinnon osan kattava osaaminen osoitetaan ammattiosaamisen näytöllä ja mahdollisesti muulla osaamisen arvioinnilla tutkinnon perusteiden mukaisesti.
Jos osaamista tunnustetaan vapaasti valittaviin tutkinnon osiin, pitää aina selvittää, mitä opiskelija on työssä oppinut (ja miten se liittyy alan ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin). Hankittu osaaminen määritellään tutkinnon osana, jolle merkitään nimi ja laajuus tutkintotodistukseen. Tutkintotodistuksessa vapaasti valittavissa tutkinnon osissa pitää aina olla tutkinnon osien nimi ja laajuus.
Laajuus määritellään osaamispisteinä (kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys) suhteessa ammattitaitovaatimuksiin tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteisiin. Edellytyksenä on, että opiskelija toimittaa työtodistuksen ja/tai itse laatimansa ja työnantajan allekirjoittaman selvityksen toimenkuvastaan työskentelynsä ajalta. Jos ammattiosaamista ei pystytä varmentamaan, opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytöllä.
Suoritetut tutkinnon osat (opintokokonaisuudet) tai tutkinnon osan osat (meillä teemat) tunnustetaan ja opiskelija täydentää tutkintoaan puuttuvalta (-ilta) osalta (-ilta).
Otettava huomioon:
- Aiempien suoritusten ajankohta (suoritukset ei sinänsä vanhene; osaamista pitää ehkä kuitenkin päivittää)
- Tietyissä tapauksissa suorituksiin käytetty aika (rahoitus)
Opiskelijalle voidaan tunnustaa osaamista, joka on hankittu työpajalla.
Työpajalla hankittu osaaminen voidaan tunnustaa erillisen opinnollistamisen kautta saadun osaamistodistuksen avulla.
Osaamistodistus sisältää yksilöitynä sen osaamisen, jonka henkilö on työtoiminnassa hankkinut ja osoittanut. Oppilaitos arvioi saavutetun osaamisen ja ottaa sen huomioon henkilön HOPSissa.
Vanhasta tutkinnosta tunnustetaan ne suoritetut tutkinnon osat, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään voimassa olevan perustutkinnon perusteiden mukaisia.
Mikäli tutkintoon sisältyy erillispätevyyksien suorittamisia ja niistä on opiskelijalla jo olemassa todiste (hygieniaosaamistodistus, EA1-kortti, tulityökortti, työturvallisuuskortti jne.), ne tunnustetaan. Tällöin on kuitenkin varmistettava niiden voimassaoloaika.
Harrastustoimintaa voidaan tunnustaa vain siltä osin kuin se sisällöllisesti vastaa tutkinnon ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Harrastustoiminta todennetaan erillisellä todistuksella.
Osaaminen tunnustetaan ohjatusta oman alan ammatillista
osaamista tukevasta kilpailutoiminnasta, esim. taitajakilpailut. Kilpailusuoritus arvioidaan soveltuvin osin ammattiosaamisen
näyttönä. Kilpailutehtävät perustuvat ammatillisten
perustutkintojen ammattitaitovaatimuksiin.
Varusmies- tai siviilipalvelu voidaan tunnustaa osaksi
opintoja siltä osin kuin se sisällöllisesti vastaa tutkinnon ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita.
Uudet perustutkinnon perusteet ja osaamispisteet otetaan käyttöön 1.8.2015 kaikilla opiskelijoilla, myös ennen lain voimaantuloa opiskelunsa aloittaneilla opiskelijoilla.
Ennen 1.8.2015 nykyisten voimassa olevien perustutkinnon perusteiden (2009–2010) mukaan opiskelunsa aloittaneiden opiskelijoiden suorittamat tutkinnon osat ja kesken olevista tutkinnon osista ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita vastaava aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan täysimääräisesti osaksi 1.8.2015 voimaan tulevien perustutkintojen perusteiden tutkinnon osia.
Ammatillisten tutkinnon osien yhteislaajuus ei muutu, joten ammatillisten tutkinnon osien osalta opiskelijoille ei tule vaatimuksia lisäsuorituksista.
Yhteisten tutkinnon osien laajuus kasvaa verrattuna aikaisempaan perustutkinnon muodostumiseen. Tutkinnon osien ja niiden osa-alueiden osaamistavoitteisiin sekä osa-alueiden ja osaamistavoitteiden pakollisuuteen ja valinnaisuuteen tulee muutoksia.
Aiemmin suoritettujen ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan suhteessa uusien yhteisten tutkinnon osien ja niiden osa-alueiden osaamistavoitteisiin siten, että aiemmat suoritukset tunnustetaan täysimääräisesti pakollisiin ja valinnaisiin osa-alueisiin.
Vapaasti valittavien tutkinnon osien laajuus vähenee verrattuna aikaisempaan perustutkinnon muodostumiseen ja vapaasti valittaviin tutkinnon osiin hyväksyttävistä tutkinnon osista säädetään tarkemmin ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (A 801/2014).
Vapaasti valittavien tutkinnon osista poistuu ohjattuihin harrastuksiin liittyvä osaaminen, joten tällaista osaamista ei voida tunnustaa suoraan, ellei osaaminen vastaa asetuksen kohdissa 1-3 mainittujen tutkinnon osien tai opintojen ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita.
Koulutuksen järjestäjän tulee ajoissa tiedottaa opiskelijoita ja antaa heille ohjeet aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen hakemisesta ja menettelytavoista myös siirtymävaiheessa. Opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määritellään kunkin opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä mahdolliset lisäsuoritukset. Mikäli vuosina 1999–2001 vahvistettujen perustutkinnon perusteiden mukaan aloitetut opinnot ovat jääneet kesken, on opiskelijalla aikaa suorittaa perustutkintonsa loppuun näiden perusteiden mukaisesti uuden lain voimaantuloon (1.8.2015) saakka.
Opiskelijan osaaminen ja sen taso selvitetään opiskelijan vahvuuksien tunnistamiseksi ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen määrittelemiseksi. Opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen arvioidaan opintojen alkaessa nk. orientaatiojakson aikana; tarvittaessa uuden tutkinnon osan opintojen alkaessa sekä opintojen aikana esim. kesätöissä hankitun osaamisen tunnustamiseksi. Osaamisen tunnustaminen on pohjana opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden laatimisessa (HOPS) sekä myös tarvittavan ohjauksen ja tuen määrittelemisessä (HOJKS).
Tunnistamisen menetelminä voidaan käyttää esim. työnkuvauksia, havainnointia, työsuoritusten tallenteita, työnäytteitä ja näytteitä kielitaidosta. Osaamisen tunnustamisessa on verrattava, että tunnustettavat opinnot tai muuten hankittu osaaminen vastaavat tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Vastaavuuden tarkistaminen on osaamisalan tutkinnon osan opettajan vastuulla. Tutkinnon osia voidaan tunnustaa kokonaan tai osittain. Osaamisen tunnistamisesta vastaa kyseisen tutkinnon osan opettaja. Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin opiskelijan arviointia.
Oppilaitos vastaa siitä, että tunnustettu osaaminen vastaa suoritettavan perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita ja arviointikriteereitä; siitä, että tunnustettavasta osaamisesta on riittävä selvitys ja että tunnustettava osaaminen on ajantasaista. Oppilaitos on velvollinen tiedottamaan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteista ja käytännöistä. Jos opiskelijalla ei ole arvosanaa, tulee järjestää arviointi.
Aiemmin saatuja arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana, myöhemmin yksityisopiskelijana.
Aikaisemmin hankitulle osaamiselle ei voida asettaa mitään yleistä aikarajaa, jota ennen hankittua osaamista ei voitaisi tunnustaa. Suoritetut tutkinnot eivät vanhene, mutta osaaminen voi vanhentua. Selvitysten perusteella voidaan päätyä osaamisen tunnustamiseen tai opiskelun tukitoimiin.
Koko tutkinnon osan aikaisemmin hankittu osaaminen, joka on ensin arvioitu, merkitään opiskelijan päättötodistukseen arvosanoineen. Poikkeuksena vapaasti valittavien tutkinnon osien (4.4- 4.5) jatko-opintovalmiuksia tai ammatillisia valmiuksia tukevat opinnot tai työkokemuksella hankittu osaaminen, arvioidaan arvosanalla ”suoritettu”?? HUOM! (A muutos keväällä 2015)
Arvosana muunnetaan tarvittaessa muunto-asteikolla.
Muualla suoritetut tutkinnon osat merkitään alaviitemaininnalla.
Aiemmin suoritetut ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat merkitään arvosanoineen, lyhyine kuvauksineen ja alaviitemainintoineen näyttötodistukseen.
Jos osaamisen tunnustaminen tehdään sellaisesta tutkinnosta, johon ei ole sisältynyt ammattiosaamisen näyttöjä merkitään näyttötodistukseen ko. tutkinnon osan kohdalle nimi ja laajuus sekä alaviitemaininta, että osaaminen tunnustettu tutkinnosta, joka ei ole sisältänyt ammattiosaamisen näyttöjä.
Opettajat voivat kirjata osaamisen tunnustamiset suoraan Wilman kautta kahdella tavalla.
1. Valitse Ryhmät -> Valitse kurssi (teema/osa-alue/tutkinnon osa)
2. Opiskelijan nimen perässä on linkki Muokkaa, joka avaa valittavissa olevien muokkauslomakkeiden listan. Niistä valitaan Uusi osaamisen tunnustaminen: Osaamisen tunnustaminen_opettaja . Tunnustaminen koskee silloin suoraan valitun ryhmän tutkinnon osaa /teemaa/osa-aluetta valitulle opiskelijalle. Lomakkeessa näkyy valmiina opiskelijan ja kurssin (teema/osa-alue/tutkinnon osa) nimi.
3. Täytä osaamisen tunnustamisen tiedot ja tallenna lomake.
1. Opiskelija voi anoa oman HOPS-sivun kautta osaamisen tunnustamista, jos hänellä on aiempia opintoja, työkokemusta tai pitkäaikainen harrastus. Opiskelija valitsee Wilman vasemmasta reunasta Opinnot/eHops-linkin.
On tarkoitus, että opiskelija tekee vain esityksen osaamisen tunnustamisesta, mutta opettajan tulee tarkistaa ja hyväksyä tiedot. Kun opettaja on tarkistanut ja täydentänyt tiedot, ne tallentuvat ops-puuhun kurssin (teeman / osa-alueen/tutkinnon osan) suoritukseksi.
Opiskelija pääsee muuttamaan tietoja niin kauan kunnes opettaja on anomuksen käsitellyt. Jos kurssissa (tutkinnon osassa / teemassa/osa-alueessa) on jo osaamisen tunnustaminen, lomaketta ei näytetä enää opiskelijalle. Opiskelija näkee käsitellyt ja keskeneräisen anomukset Wilma-sivun vasemman reunan Osaamisen tunnustaminen-linkistä.
2. Anomuksesta menee tieto ryhmänohjaajalle
Opiskelijan tekemästä anomuksesta menee ryhmänohjaajalle tieto Wilmassa: Ryhmänohjaajan etusivulla näkyy Osaamisen tunnustamiset-laatikko, jossa näkyy, montako uutta tai keskeneräistä anomusta hänellä on käsittelemättä. Ryhmänohjaaja laittaa anomuksiin käsittelijän(/t), jotka pääsevät kirjaamaan lopullisen hyväksynnän tunnustamisesta opiskelijalle. Ryhmänohjaaja näkee kaikki omien opiskelijoidensa osaamisen tunnustamiset, vaikka niissä olisi eri opettaja käsittelijänä.
3.Tunnustamisesta päättävä opettaja käsittelee anomuksen
Käsittelijäksi merkityille opettajille tulee Wilman etusivun laatikkoon ilmoitus käsittelemättömistä tunnustamisen anomuksista. Yhteen osaamisen tunnustamiseen voi laittaa monta käsittelijää, mutta opettajien tulee sopia, kuka laittaa lopullisen hyväksynnän koko tunnustamisesta. Kun käsittelypäivä on kirjattu, tunnustaminen siirtyy käsitellyksi. Opiskelijan ops-puussa näkyy nyt suurennuslasi-ikoni ja vihreä väkänen, jos se on hyväksytty. Jos anomus on hylätty, suurennuslasin päällä on punainen väkänen. Samaan kurssiin (teemaan/osa-alueeseen/tutkinnon osaan) voi tehdä useammankin tunnustamisanomuksen/-kirjauksen (aiemmat opinnot ja työkokemus), mutta vain yhdestä tiedot siirtyvät suoritukseksi (arvosana, päiväys, kurssityyppi). Tämä kannattaa huomioida, ettei tule päällekkäisiä kirjauksia yhteen ja samaan kurssiin (teemaan/osa-alueeseen/tutkinnon osaan).