Kirjoitin tämän pienen oppaan siksi, että itse olen aika innostunut siitä, mitä kaikkea voin tehdä tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen luokkahuoneessa ja samalla täydentää keinovalikoimaa oppimisen tukemisessa.
Tiedän, että moni opettaja on turhautunut, kun työvälineitä on niin paljon, eikä aina tiedä, mitä kannattaisi käyttää ja miksi.
Oma filosofiani tässä on, että kun silloin tällöin opettelee ja ottaa käyttöön jonkun itselle ja omalle opetustyylille sopivan työkalun, se auttaa myös miettimään omia opettamisen käytäntöjään. Miksi teen näin? Edistääkö tämä opiskelijoiden oppimista?
Minusta on hienoa, jos opettaja käyttää vaikka vain yhtä tvt-työkalua, vaikka se alkuun pelottaisi. Eikä vanhoja hyviä konsteja tarvitse silti hylätä. Opiskelijat pitävät vaihtelusta ja välillä heistä on kiva tehdä asioita vanhalla tutulla tavalla.
Peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmat edellyttävät, että opettaja ainakin vähän edistää myös järkevää ja tarkoituksenmukaista tieto- ja viestintätekniikan käyttöä osana opiskelijoiden oppimista. Näin nuoria ohjataan käyttämään kännyköitään, tablettejaan ja tietokoneitaan myös oppimisen kannalta tehokkaasti.
Kahoot on ohjelma, jossa opettaja (tai oppilas) luo monivalintakysymyksiä tietokoneella ja opiskelijat vastaavat niihin yksin tai ryhmissä omilla kännyköillään. Kahootilla voi toteuttaa myös mielipidekyselyjä.
Kahootin suosio perustuu taitavaan pelillistämiseen. Musiikki luo tunnelmaa ja kello käy. Vastausajan voi säätää, oletusarvona on 30 sekunttia aikaa miettiä oikeaa vastausta. Opiskelijat saavat sitä enemmän pisteitä, mitä nopeammin he vastaavat. Iloa he tuntuvat saavan myös aina uusien nimimerkkien keksimisestä. Listalle pääsy aiheuttaa selvää ja näkyvää mielihyvää ja hännille jääminen näyttää motivoivan osaa kuuntelemaan tarkemmin tunnilla.
Quizletin kortit ovat monen suomalaisen opettajan käytössä. Siksi Quizletin sivulta löytyy myös helposti suomalaisten opettajien julkisia korttipakkoja. Hakemalla esimerkiksi oman kirjasarjan nimellä kieltenopettaja saattaa löytää valmiita sanastokertauksen pakkoja. Kaikkea ei siis edes tarvitse tehdä itse! Kannattaa toki tarkistaa, onko pakka hyvä, ennen kuin sitä suosittelee opiskelijoille.
Quizletissä pakan tekijä antaa sanan ja sille määritelmän. Sanoja tehdään yhteen pakkaan monta, ja pakalle voi antaa kuvaavan nimen vaikka aihepiirin mukaan.
Opiskelija harjoittelee pakan avulla käsitteiden muistamista. Perustoiminta on tutkitusti tehokas muistamisen edistäjä, eli kun opiskelija miettii ensin, mitä kortin toisella puolella on, ja vasta sitten tarkastaa oikean vastauksen, hän myös virittyy oppimaan sen, mitä ei vielä osaa.
Opiskelija voi tehdä yksin tai yhdessä myös uusia pakkoja. Quizlet toimii useimmilla mobiililaitteilla, joten opiskelija voi kerrata sanastoa helposti vaikka välitunnilla tai bussissa.
Toistaiseksi kaikkiin oppiaineisiin ja kaikkiin kursseihin ei vielä ole tarjolla laadukkaita sähköisiä oppimateriaaleja, mutta tilanne muuttuu koko ajan.
Avoimien oppimateriaalien määrä on vielä pieni, mutta ne edustavat mielenkiintoista lisää oppimateriaalitarjontaan. Kehittäjien ideologiana on yleensä aito palo ja tarve uudentyyppisiin, omaa pedagogiikkaa palveleviin materiaaleihin. Siksi materiaali on sangen tasokasta. Usein taustalta löytyy esimerkiksi käänteisen oppimisen ajattelu.
Pienten kustantajien digikirjat edustavat myös uudentyyppistä ajattelua. Kustannusrakenne on keveämpi kuin perinteisillä kustantajilla, mutta ammattilaiset valvovat taittoa ja ulkoasua ja tavoitteena on myös pedagogisesti uudentyyppinen materiaali. Esimerkiksi Tabletkoulun kirjat sisältävät sekä tekstin että harjoitukset, koepankin ja opettajan materiaalin. Opettaja voi lisätä omaa lisämateriaalia tai omia harjoituksia, mutta ei voi muokata leipätekstiä. Erillistä oppimisympäristöä ei tarvita.
Myös perinteiset kustantajat ovat vähitellen siirtämässä osaa materiaaliaan myös digitaaliseen muotoon.
Kun valitset digikirjaa, tutustu rauhassa tarjontaan. Valitse kirja, jonka digitaalisuus tuo aidosti jotain uutta opiskelijalle ja ovat hintansa väärtejä, digikirjaa kun ei voi kierrättää. Ainakin eOpin, Tabletkoulun ja Digikirjan materiaalit ovat printtikirjoja edullisempia (alle 15 euroa/kirja, ja lisenssiajoilla ei pelata). Halvinta opiskelijan kannalta on tietysti ilmainen avoin tai opettajan itse tekemä materiaali.
Oppikirjaa ei ole pakko käyttää, mutta kaikilta aloilta ei helposti löydy hyvätasoista ja asiantuntevaa pedagogisesti suunniteltua tietoa suomeksi. Jos oppikirjasta luovutaan kokonaan, opettaja voi varautua ohjaamaan tiedonhakua ja sen kriittistä arviointia vielä aktiivisemmin kuin valmiin oppikirjan kanssa.
Kuvan esimerkki on Tabletkoulusta (Filosofian alkeet).
Opettajan ei itse ole välttämätöntä osata tehdä, editoida tai edes kuvata videoita, jotta hän voi antaa opiskelijoille tehtäväksi videon tekemisen. Ei tarvita edes erityisiä työkaluja: oma kännykkä tai tabletti riittää videokameraksi useimmille. Jos koulussa on tabletteja, nekin soveltuvat kuvaamiseen.
Videon editointiin opiskelijoista osa käyttää mieluusti hyviä editointiohjelmia, joita ei välttämättä löydy koulun koneilta. Siksi video ei välttämättä valmistu oppitunnin aikana vaan on valmis esitettäväksi vasta seuraavalla oppitunnilla.
Kaikki eivät halua itse näkyä tai kuulua videolla. Siksi on hyvä muistuttaa vaihtoehdoista. Videolle voi kuvata paperisten hahmojen liikettä, ääntä ei ole pakko olla vaan videon tekstitys voi korvata puheen.
Pelisäännöt on syytä pitää selvinä: ketään ei kuvata tai nauhoiteta luvatta, eikä kenenkään tuotoksia laiteta nettiin suostumuksetta. Taustamusiikin on oltava luvallista, esimerkiksi itse tehtyä tai esitettyä (jos teos on riittävän vanha) tai avointa CC-lisensoitua musiikkia.
YTL:n lista ylioppilaskokeissa käytettävistä ohjelmista on hyvä pitää mielessä myös koulun arjessa, vaikka niiden ohella onkin hyvä harjoitella myös monipuolisemmin juuri kunkin oppiaineen kannalta sopivia ohjelmistoja.
Kuvankäsittelyssä Pinta muistuttaa Paintia ja Gimp soveltuu monipuolisempaan kuvankäsittelyyn. Kaikissa oppiaineissa tarvitaan kuitenkin varmimmin toimisto-ohjelmia, ja Libre Officen peruskäyttö on siksi hyvä olla opettajankin valikoimassa.
Libre Officella onnistuu lähes kaikki mikä onnistuu myös Microsoftin ja Google Driven toimisto-ohjelmilla. Se on kuitenkin hiukan pelkistetympi, joten opiskelija ei eksy ohjelman moniin ominaisuuksiin yhtä helposti.
Esimerkiksi Digabi-tikun kautta opiskelija voi harjoitella Libre Officen käyttöä myös koneilla, joille sitä ei ole valmiiksi asennettu. Tulevissa sähköisissä kirjoituksissa opiskelija voi sitten käyttää opsikelusta tuttuja työkaluja, jos kokeen oma tekstiruutu ei riitä vastauksen rakentamiseen. Varautua kannattaa esimerkiksi käsite- tai ajatuskartan tai kaavion tekemiseen. Matematiikassa, kemiassa ja maantieteessä on omia työkaluja, joita ei juuri muissa aineissa tarvita.
Esimerkiksi Libre Officen Impress on ihan kelvollinen esitysgrafiikkaohjelma. Opiskelijat voivat esimerkiksi pareina valmistaa omasta aiheestaan esityksen yhtä hyvin Impressiä kuin PowerPointia käyttäen.
Libre Officen Writer ja Draw eli kirjoitus- ja piirto-ohjelmat ovat helppokäyttöisiä. Jos opiskelija osaa käyttää Microsoftin ohjelmia tai Googlen toimisto-ohjelmia, hän pärjää kyllä myös Libre Officen kanssa. Harjoittelu tekee silti hyvää mielenrauhalle. Miksei esseetä, portfoliota tai reaalivastausta toteutettaisi välillä ilmaisella teksturilla? Käytettävissä on myös taulukkolaskentaohjelma. Vähän kömpelöllä tavalla kaavion tekeminen onnistuu omasta taulukosta, mutta monella muulla työkalulla tämä kyllä sujuu helpommin.
Google Drive on monen työkalun paketti. Hintana ilmaisesta ohjelmasta on tietoturvasta tinkiminen, koska Google toimii ulkomaisilta palvelimilta käsin. Jos koululla on Gafe-tunnukset, tietoturvan pitäisi olla kunnossa. Muuten opiskelijoita ei voi pakottaa luomaan mia Google.tunnuksia. Monella sellaiset kuitenkin on valmiiksi esimerkiksi oman YouTube- tai Blogger-tilin tai Gmailin vuoksi.
Driven kautta luodun asiakirjan voi jakaa yhteistä työskentelyä varten. Tässä on myös sen vahvuus. Jaettua linkkiä pääsee suoraan muokkaamaan, jos asiakirjan omistaja on antanut siihen valtuudet. Voi myös käyttää kommentteja, tehdä muutosehdotuksia ja pohtia yhdessä tekstin rakentamista.
Driven ansiosta esimerkiksi diasarja valmistuu nopeasti, kun kukin ryhmän opiskelija voi muokata omaa diaansa samanaikaisesti. Kenenkään ei tarvitse odotella muita. Yhteistoiminnallisuuteen tulee opettaa: ensimmäisellä kerralla se ei välttämättä kaikilta onnistu vastuullisesti.
Googlen lomake mahdollstaa monenlaista. Sitä voi käyttää tiedon keruuseen ja nettilomakkeen teko on erittäin nopeaa. Lomakkeen voi myös upottaa esimerkiksi blogiin tai oppimisympäristöön. Lomakkeen tuloksista muodostuu välittömästi diagrammeja, joista tuloksia voi tarkastella.