Leskenlehti kasvattaa ensin kukat
Suurin osa kasveista talvehtii maan alla juuriin tai maavarteen varastoidun tärkkelyssokerin energian avulla. Leskenlehti ei aluksi kasvata lehtiä vaan kukkii edellisenä kesänä varastoidun sokerin turvin.
Ilmassa on siitepölyä
Myös puut kukkivat keväällä. Suurin osa puista on tuulipölytteisiä. Tästä seuraa että keväällä on koivun lepän ja pähkinäpensaan siitepölyä.
Sipulikasvien kukkaloistoa
Pihojen ja puistojen ensimmäisiä kukkia ovat krookukset, narsissit ja tulppaanit. Ne talvehtivat sipuleina. Kukkimisen jälkeen ne kasvattavat siemenet
Pihan ja puutarhan kevättyöt
Kun lumi sulaa huhti-toukokuussa ihmisiä näkee paljon pihatöissä. Ensimmäisesi haravoidaan kuolleet lehdet ja ruskeat kuolleet ruohot ja samalla oksat. Pensaiden juurelle levitetään lannoitetta. Lannoitteena voidaan käyttää myös kompostimultaa.
Aurinko Lämmittää muurahaispesää
Muurahaiset viettävät talven syvälle ulottuvan pesänsä alaosassa jossa lämpötila pysyy nollan yläpuolella. Aurinko lämmittää tummaa, jyrkkrinteistä pesää tehokkaasti koska muurahaiset rakentavat pesänsä puun eteläpuolelle, on muurahaispesän kylki keväällä metsän lämpimin paikka.
Perhoset kuljettavat kukkakasvien siitepölyä
Eri perhoslajit talvehtivat munana, toukkana, kotelona tai aikuisena. Ensiksi keväällä lähtee aikuinen esim nokkosperhonen. Perhoset imevät kukista sokeripitoista mettä ravinnokseen, ja samalla kukkien siitepöly kulkeutuu niiden mukana toisen kukan emille. tätä kutsutaan hyönteispölytykseksi
Kyy on suomen ainoa mrkkykäärme
Kyy vihtyy auroinkoisissa, puoliavoimissa paikoissa. Se syö maassa liikkuvia pikkueläimmiä, kuten hiiriä myyriä, sammakoita ja linnunpoikasia. Kyy tarttuu saaliiseensa nopealla iskulla ja upottaa siihen myrkkyhampaansa. Myrkky lamaannuttaa eläimen hermoston ja lihakset. Kyy syö saaliin kokonaisena. Kyyt parittelevat alkukesästä. Lyijykynän pituiset poikaset syntyvät loppukesällä.
Jos kyy puree...
1. pysy rauhallisena kyyn purema on vakavaa mutta ei hengenvaarallista.
2. Vältä liikkumista ja hermostumista ettei purema leviä.
3. Raaja mihin kyy on purrut pitää lastoittaa.
4. Purema kohdasta sydämeen päin olevaan kohtaan voi sitoa tukevan siteen joka estää pintaverikierron.
5. Uhri viedään lääkäriin.
6. Ensiavuksi voi ottaa lääkettä kyypakkauksesta.
7. Puremakohtaa ei saa leikellä eikä myrkkyä ei saa imeä pois.
Muuttolintuja ja talvehtijoita
Osa linnuista viettää talven talven suomessa. Tutuimpia niistä ovat lintulaudoilla vierailevat tiaiset ja punatulkut. Suurin osa linnuista muuttaa pois talveksi jotkut jopa Afrikkaan. Muuttolinnut palaavat takaisin kun ne alkavat löytää ravintoa Suomesta. Viimeisenä tulevat hyönteissyöjät kuten kiuru peippo ja pääskyset.
Linnut lisääntyvät keväällä
Keväällä lintuja on kiva tarkkailla. Koiraat ovat värikkäimmillään ja houkuttelevat naaraita laulullaan. Tätä kutsutaan nimellä soidin. Samalla ne rakentavat jopa ihmisten puihin tai pönttöihin. Kun munia on hoidettu pari viikkoa munat kuoriutuu. Sillon alkaa vilkas liikenne kun emot tuovat ruokaa poikasilleen. Kevät on paras lisääntymisaika koska keväällä on runsaasti ravintoa.
Linnunpöntöstä koti kolopesijälle
Luonnossa linnut pesivät pesivät lahopuiden koloihin. Tikat nokkivat kolonsa mutta kolopesijät tarvitsevat valmiin pesäkolon. Lahopuita on metsässä vähän joten linnunpöntöt ovat hyvä vaihtoehto. Kolopesijäy tekevät aukon niin että saalistajalinnut eivät mahdu siitä. Pienireikäiseen pönttöön asettuu pihassa todennäköisimmin kirjosieppo tai sinitiainen
Vesilinnut odottelevat jäiden sulamista
Vesilinnut muuttavat talvena sinne missä vedet pysyvät sulana. Pieni osa vesilinnuista jää paikkoihin joissa virtaus estää veden jäätymisen. Nämä talvehtijat ovat kuitenkin ravintoa vailla. Siksi onkin tärkeää että syksyllä alkanut ruokinta ei lopu talvella. Sorsalinnut palaavat suomeen kun jäät sulaa.
Linnut muuttavat parvissa
Linnut muuttavat yleensä suurissa parvissa. Parvi antaa suojaa, sillä parvessa ne huomaavat pedot nopeammin. Parvessa nuoremmat tulevat perällä koska aikuiset ohjaavat ne parhaille talvehtimispesille. Yksinään tai lintuauran kärjessä lintu joutuu ponnistelemaan ilmanvastuksen takia. Siksi kärkipaikkaa vaihdetaan usein.
Linnut käyttävät tuulta hyväksi
Linnut säästävät energiaa muuttamalla myötätuuleen. Käytännössä etelätuuli merkitsee myös säiden lämpiämistä. Joskus kurkiaura keskeyttää suoraviivaisen lentonsa ja alkaa kiertää ympyrää. Se tarkoittaa että ne ovat löytäneet ylöspäin nousevan ilmavirtauksen jolla ne nousevat satoja metrejä korkeammalle.
VÄLILLÄ PITÄÄ SYÖDÄ JA LEVÄHTÄÄ
Pitkillä matkoilla kuluu paljon energiaa. Siksi on tärkeää löytää hyvät levähdyspaikat jossa on ravintoa. Parhaat ovat matalat merenlahden tai järvet, jokisuistot ja tulvan alle jääneet pellot. Niiden pohjasta löytyy selkärangattomia eläimiä tai kasveja. Näihin paikkoihin lintuharrastajat menevät katsomaan lintuja. Itäisen Suomenlahden yli pohjoisen tundralle tapahtuvaa lintujen valtaisaa joukkomuuttoa kutsutaan nimellä Afrikka.
Myyrät lisääntyvät nopeasti
Peltomyyrä elää suurimman osan elämästään omissa tunneleissaan. Kesällä sen ravinto on erilaiset heinät ja ruohot, mutta talvella sen täytyy turvautua lumen alla olevien puiden ja pensaiden kuoriin. Lumen alla on turvassa saalistajilta. Vain pieni osa myyristä selviää talven yli. Keväällä määrä kasvaa. Kesän aikana poikueita voi olla 4-6 joten myyrien määrä saattaa kasvaa 40 kertaiseksi
Eläimet vaihtavat talviturkin kesäturkkiin
Metsäjänis on soputunut hyvin pohjoisen talveen. Sen talviturkki on mustia korvapäitä lukuun ottamatta valkoinen eli hyvä suojaväri. Talviturkin karvat ovat pidempiä ja tiheämpiä. Ruskea ja harvempi kesäväri antaa suojavärin kesällä eikä ole liian kuuma. Myös muut nisäkkäät vaihtavat karvansa keväällä mutta kaikilla ero talvi- ja kesä turkin välillä ei ole yhtä suuri.
Karhut kömpivät talvipesästään
Karhut nukkuvat talviunta marraskuusta huhtikuulle. Tuona aikana ne ei syö mitään joten heidän täytyy tulla toimeen paksun karvakerroksen turvin. Talven aikana karhun painosta voi pudota neljännes. Talviuni on uni josta karhu voi herätä koska tahansa, jos sitä häiritään. Pennut syntyvät talevla, yleensä pentuja on 2-3 ne painavat 300g. Ne kuiteskin kasvavat nopeasti. Kun emo lähtee huhtikuulla pois pesästään poikaset pystyvät jo seuraamaan sitä. Suurin osa nisäkkäistä synnytävät poikasensa touko-kesäkuussa. Näin ne voivat käyttää kasvamiseen sen osan vuotta jolloin Suomen luonnossa on tarjolla riittävästi ravintoa.
Viihtyisä ympäristö kuuluu kaikille!
Lähiympäristö on alue jolla liikut joka päivä ja jonka tunnet itsellesi tärkeäksi. Jokaisella ihmisellä on oikeus viihtyisää n lähiympäristöön. Ympäristön kauneus, turvallisuus ja puhtaus ovat tärkeitä asioita kaikille. Viihtyisässä ympäristössä on hyvä pelata, leikkiä, ulkoilla ja asua. Jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa ympäristön viihtyisyyteen. Esimerkiksi roskien laittamine roskakoriin on helppo mutta hyvin tärkeä ympäristöteko
Tutki, kokeile ja nauti!
Kesä on erinomaista aikaa ulkoilla ympäristössä. Silloin on mukavaa tehdä eväsretkiä kotipihalle tai pidemmälle. Ulkona liikkuessasi käytä eri aisteja ja tutki kasvien ja eläinten elämää. Kesällä kannattaa kerätä kasveja, koska onet niistä kukkivat silloin. Myös maisemat näyttävät erilaisilta kesäisin. Ja mikä tarkeintä, nauti omasta ympäristöstä, kavereista ja kesän lämmöstä.
Jokamiehen oikeudet
Saat
- Liikkua jalan, hiihtäen tai pöräillen luonnossa
- liikkua myös pelloilla niityillä tai istuksilla jos ne ei vahingoitu
- telttailla suhteellisen vapaasti kunhan pidät huolen riittävästä etäisyydesta asumuksiin
- poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia
- onkia ja pilkkiä
- veneillä uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä
Et saa
- aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille
- häiriöittää tai vahingoittaa linnunpesiä tai poikasia
häiritä poroja tai riistaeläimiä
- kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita tai ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpua, sammalta tms. toisen maalta
- tehdä avotulta toisen maalle
- häiritä kotirauhaa esimerkiksi meluamalla tai leiriytymällä liian lähelle asumuksia
- roskata ympäristöä
- ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa
- kalastaa tai metsästää ilman lupia